Kukkalähetysten sijaan naistenpäivän juuret ovat tasa-arvotaistelussa: kansainvälisen naistenpäivän perinne alkoi vuonna 1910, kun sosialistiset naiset tahtoivat taistella naisten oikeuksien puolesta. Tänä päivänä naistenpäivän juhlinnassa korostuu tasa-arvoteeman sijasta erityisesti huomaavaisuus naisia kohtaan, ja moni tunteekin tärkeän teemapäivän lähinnä kukkalähetyksistä ja ravintolaillallisista.
Olemme ylpeitä siitä, että yrityksessämme tasa-arvo toteutuu ja siitä, että saamme joukkoomme jatkuvasti uusia supernaisia. Hiljattain vietetyn naistenpäivän kunniaksi tahdoimme kysyä Four Reasons -perheen uusimmalta jäseneltä, vaikuttaja Natalia Salmelalta, mitä päivä hänelle merkitsee.
”Minulle tasa-arvotaistelua ja naisten oikeuksien -päiviä ovat jokainen vuoden 365 päivästä. Mielestäni tasa-arvon puolesta pitää tehdä aktiivisesti työtä läpi vuoden, jotta yhtäläiset oikeudet saavutetaan – yksi päivä ei tähän riitä”, Natalia avaa ajatuksiaan.
“On ollut hienoa nähdä, miten ainakin omassa piirissäni naistenpäivän merkitys on palautunut takaisin lähtökohtaiseen tarkoitukseensa”
Toisaalta eihän päivän syvempi merkitys kuitenkaan sulje pois mukavaa yhdessäoloa, hemmottelua tai ruusukimppuja: ”Kukkasista tykkään ihan jokaisessa hetkessä ja tänä vuonna niitä jaan oman ystäväporukkani naisille ja miehille järjestämälläni naistenpäivän brunssille. Muitakin syitä on juhlia, täytän vuosia juuri sopivasti naistenpäivää edeltävänä päivänä.”
Boss Lady, Boss Bitch, bossimuija…ja mitä näitä nyt oli
Natalia kulkee tietään vahvasti ja pitää oman päänsä – monelle meistä hän onkin varmasti se, joka ensimmäisenä tulee mieleen suomalaisia boss ladyja listatessa. Mutta tituleerataanko häntä boss ladyksi vai yksinkertaisuudessaan bossiksi?
”Olen bossimuija. Naiseudessa ei ole mitään heikompaa tai hävettävämpää, eikä nais-liitteeseen pitäisi yhdistyä mitään tiettyjä arvoja tai määreitä.”
“Boss lady on myös boss ja boss voi olla myös lady. Itse olen aina ollut aika poikamainen, mutta koen sen yhdistyvän enemmänkin tiettyihin luonteenpiirteisiini kuin miehekkääseen olemukseen. Omassa parisuhteessani avomieheni on esimerkiksi meistä kahdesta se herkempi, tunteellisempi ja empaattisempi. Minä puolestaan tavoitteellisempi ja analyyttisempi.”
Viime viikkoina sosiaalista mediaa ei ole voinut selata törmäämättä Girls. Girls. Girls. -lehden Be a Lady They Said -videoon. Video ruotii sitä, kuinka ristiriitaisten odotusten ristitulessa naiset joutuvat elämään. Vahvuutta onkin kaiken tämän paineen keskellä olla täysin oma itsensä, odotuksista huolimatta – kuten Natalia on onnistunut tekemään:
”Minulla on ollut lähes koko elämäni lyhyet hiukset, väri ja malli on vaihdellut ihan laidasta laitaan. Lyhyt tukka on tuntunut sopivan hyvin identiteettiini, en ole pukeutumisessani tai käyttäytymisessäni koskaan noudattanut naisellisen naiseuden mallia. Harmaantuminen nuorena oli ensin kriisi, mutta nykyään koen sen omaksi jutukseni samalla tavalla kuin vaikkapa kokodenimit tai tietty malli silmälaseista.”
Tasa-arvossa vielä petrattavaa
Natalia kertoo, että hänen mielestään vuoden 2020 Suomessa on tasa-arvon kannalta otettu jo merkittäviä askeleita: ”Esimerkiksi historiallinen naisvaltainen hallitus on esimerkki siitä, että osa lasikatoista on rikottu Suomessa. Seuraava askel olisikin, että tällainen ’poikkeuksellinen’ tilanne olisi kaikille niin normaali, ettei siitä saisi kohuotsikoita.”
Parannettavaa kuitenkin hänen mukaansa vielä on: ”Tänä päivänä löytyy useita eri yhteiskunnallisia rakenteita, joissa tasa-arvo ei toteudu. Naiset tienaavat edelleen miehiä vähemmän, mikä on osaksi perua vuonna 1945 säädetystä laista, jossa kirjattiin naisten palkkatasoksi 80 % miesten vastaavasta. Armeija puolestaan pakottaa miehet olemaan pois opinto- tai työelämästä vain sukupuoleen perustuen.”
Kun perheeseen tulee lisäystä, tulee tasa-arvoa ja naisten oikeuksia helposti ajateltua uudesta näkökulmasta. Myös Natalia kertoo, että tuore raskaus on vain vahvistanut hänen käsitystään ja ajatuksiaan tasa-arvosta, joskin myös epäkohtiin on törmätty: ”Naisia pidetään ikään kuin ’arvokkaampina’ lasten hoitajina ja heille on korvamerkitty tietty aika synnytyksen jälkeen, jolloin myös tukia maksetaan enemmän kuin miehille. Tällainen malli luo asenneilmapiirin siitä, että äitien pitäisi olla kotona ja miesten työelämässä. Edelleen miehistä viidesosa ei pidä lainkaan vanhempainvapaita ja äidit käyttävät valtaosan hoitovapaista. Tällaisella perhe-elämän epätasa-arvolla on pitkäaikaisia seurauksia aina naisten ja miesten rooleista yhteiskunnassa ja työelämässä eriarvoiseen eläkekertymään.”
”Pyrin omalla toiminnallani näyttämään esimerkin modernista perheestä, jossa tasa-arvo toteutuu mahdollisimman hyvin. Nyt ajattelen tasa-arvon toteutumista myös tulevan lapseni näkökulmasta. Olisipa mahtavaa nähdä lapseni kasvavan yhä avoimempaan yhteiskuntaan.”
Lisää mielenkiintoisia aiheita sinulle
