Hiustenlähtö voi johtua aika monesta asiasta, vaikka usein luullaan, että hiustenlähtö on aina perinnöllistä. Siksi paras tapa aloittaa on ymmärtää vaihtoehdot. Kun asiakkaasi ymmärtää, mistä hiustenlähtö voi johtua, huoli usein kevenee. Tilalle tulee selkeämpi suunta ja realistinen käsitys siitä, mihin asiakas voi vaikuttaa.
-
Hormonaalinen vaikutus (DHT)
DHT on testosteronista muodostuva yhdiste, joka vaikuttaa erityisesti androgeenisessä hiustenlähdössä. Se voi kutistaa hiustuppeja ajan myötä, jolloin hius kasvaa yhä ohuempana ja lyhyemmän ajan. Tämä on pitkälti geneettistä ja tyypillistä erityisesti miehillä. Tässä tapauksessa hiustuppi ei varsinaisesti katoa heti, vaan sen toimintakyky heikkenee vähitellen. Prosessi on hidas ja etenee usein vaiheittain.
-
Kollageenin kovettuminen hiustupen ympärillä
Hiustupen ympärillä oleva sidekudos on normaalisti joustavaa. Joissain hiustenlähdön muodoissa tämä kudos alkaa jäykistyä ja tiivistyä. Ilmiötä kutsutaan perifollikulaariseksi fibroosiksi Kun kudos kovettuu, hiustupella on vähemmän tilaa ja sen verenkierto heikkenee. Ravinteiden ja hapen saanti vähenee, ja hius ohenee kierros kierrokselta. Tämä syy jää usein varjoon, vaikka se on merkittävä osa hiustenlähdön etenemistä. Kollageenin kovettumista voidaan ennaltaehkäistä myös hiuskosmetiikan avulla. Four Reasons BASE® THE Serum ja Four Reasons BASE® Anti-Hairloss Shampoo vaikuttavat estämällä kollageenin liiallista kovettumista hiustupen ympärillä, mikä voi helpottaa hiuksen kiinnittymistä ja vähentää irtoilua.
-
Tulehdus ja ärsytys hiuspohjassa
Hiuspohjan epätasapaino näkyy usein ennen hiustenlähtöä. Kuivuus, rasvoittuminen, hilseily tai jatkuva herkkyys voivat heikentää hiustupen toimintaa. Kun hiuspohja on ärtynyt, se ei tarjoa hiukselle optimaalisia olosuhteita kasvaa. Tämä ei aina tarkoita näkyvää tulehdusta, vaan joskus kyse on hiljaisesta, pitkäkestoisesta kuormituksesta.
-
Vähentynyt mikroverenkierto ja ravinteiden puute
Hiustuppi tarvitsee jatkuvasti happea ja ravinteita. Jos mikroverenkierto hidastuu, kasvu heikkenee. Tämä voi näkyä hiusten ohenemisena, hitaampana kasvuna tai yleisenä elottomuutena. Mikroverenkierto on yksi hiusten kasvun peruspilareista, vaikka siitä puhutaan yllättävän vähän.
-
Stressi ja hormonaaliset muutokset
Akuutti stressi, sairaus, synnytys tai hormonaaliset muutokset voivat siirtää suuren määrän hiuksia lepovaiheeseen yhtä aikaa. Tällöin hiuksia irtoaa tavallista enemmän, usein muutaman kuukauden viiveellä. Tämä hiustenlähtö on useimmiten tilapäistä. Kun keho palautuu, myös hiusten kasvu yleensä normalisoituu ajan kanssa.
-
Vetoalopecia
Pitkäaikainen mekaaninen rasitus, kuten tiukat kampaukset, letit tai pidennykset, voi kuormittaa hiustuppeja. Jatkuva veto aiheuttaa tulehdusta ja voi vaurioittaa follikkelia. Tässä tapauksessa tärkeintä on rasituksen poistaminen ajoissa. Mitä aikaisemmin tilanne huomataan, sitä paremmat edellytykset hiusten palautumiselle on.
-
Autoimmuunihiustenlähtö
Autoimmuunisairauksissa kehon immuunijärjestelmä hyökkää omia hiustuppeja vastaan. Tämä voi aiheuttaa läiskittäistä tai laajempaa hiustenlähtöä. Tämä hiustenlähtö vaatii lääkärin arviota ja hoitoa. Kosmetiikka voi tukea hiuspohjan hyvinvointia, mutta ei vaikuta itse immuunireaktioon.
-
Muut lääketieteelliset syyt
Hiustenlähtö voi liittyä myös lääkityksiin, ravintoaineiden puutoksiin, kilpirauhasen toimintaan, raskauteen tai ikääntymiseen. Näissä tilanteissa hiustenlähtö on usein seurausta kehon sisäisistä prosesseista. Hiuspohjan hoito voi tukea tilannetta, mutta varsinainen syy löytyy muualta.
